Öinen hoitajan murha: Surullinen huijari paljastuu
Pimeä ja kuutamoton yö oli laskeutunut pienen suomalaisen kylän ylle. Kylä oli tunnettu rauhallisuudestaan, mutta tänä yönä hiljaisuus rikkoutui pelottavalla tavalla. Kylän vanhainkodissa, joka sijaitsi metsän reunalla, tapahtui jotain järkyttävää.
Hoitaja nimeltä Aino oli yövuorossa. Hän oli pidetty ja huolehtiva työntekijä, joka tunnettiin lempeästä hymystään ja ystävällisyydestään. Aino oli työskennellyt vanhainkodissa jo vuosia, ja asukkaat pitivät häntä melkein perheenjäsenenä.
Kun aamu sarasti, vanhainkodin henkilökunta saapui töihin ja löysi Ainon elottomana käytävältä. Hänen ympärillään oli merkkejä väkivallasta, ja oli selvää, että hänet oli murhattu. Tieto Ainon kuolemasta levisi nopeasti kylässä, ja suru muuttui pian peloksi. Kuka voisi tehdä jotain niin kamalaa?
Poliisi alkoi tutkia tapausta, ja kyläläiset alkoivat pohtia, kuka olisi voinut olla murhan takana. Epäilykset kohdistuivat pian Ainon uuteen kollegaan, Markukseen, joka oli aloittanut työssään vain muutamaa viikkoa aiemmin. Markus oli salaperäinen mies, joka ei ollut paljoa puhunut itsestään tai menneisyydestään.
Tutkimusten edetessä paljastui, että Markus ei ollut se, kuka hän väitti olevansa. Hänen oikea nimensä oli Matti, ja hänellä oli rikollinen menneisyys. Matti oli ollut tunnettu huijari, joka oli paennut lain kouraa useaan otteeseen. Hän oli ottanut uuden henkilöllisyyden ja yrittänyt aloittaa alusta vanhainkodissa.
Kun poliisi sai selville Matin todelliset kasvot, he alkoivat yhdistää palasia Ainon murhaan. Kävi ilmi, että Aino oli saanut tietää Matin salaisuudesta ja uhannut paljastaa hänet. Peläten menneisyytensä paljastumista, Matti oli päättänyt vaientaa Ainon lopullisesti.
Kylä oli järkyttynyt tapahtuneesta, ja Ainon muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä vanhainkodin pihalla. Matin kohtalo oli sinetöity, ja hänet tuomittiin oikeudessa ankarasti teostaan. Kylä palasi vähitellen rauhaansa, mutta Ainon muisto eli kyläläisten sydämissä ikuisesti.