”Salaperäiset kuolemat terveydenhuollossa”
Kaukana Pohjois-Suomen syrjäisessä kylässä sijaitsi pieni, mutta arvostettu terveyskeskus. Paikkakunnan asukkaat luottivat siihen kuin perheenjäseneen. Mutta eräänä kylmänä talviaamuna kylää alkoi riivata synkkä salaisuus. Ihmiset alkoivat kuolla ilman selitystä, ja suru kietoi kylän syliinsä kuin raskas lumivaippa.
Ensimmäinen kuolema sattui, kun vanha rouva Lehtinen, joka oli tullut terveyskeskukseen vain rutiinitarkastukseen, löydettiin kuolleena vuoteestaan. Lääkärit olivat hämmentyneitä, sillä mitään fyysistä syytä kuolemaan ei voitu määrittää. Vain viikkoa myöhemmin nuori ja terve opettaja, herra Korhonen, koki saman kohtalon.
Kylän asukkaat alkoivat pelätä. Joku kuiskasi, että talven pimeys oli kutsunut esiin vanhan kirouksen. Toiset puolestaan epäilivät, että terveyskeskuksessa oli jotain pahasti vialla. Terveydenhuollon henkilökunta oli ymmällään ja alkoi itsekin tuntea ahdistuksen painon.
Lääkäri Anna Mäkinen päätti selvittää asian. Hän alkoi käydä läpi jokaisen potilaan tiedot ja haastatella henkilökuntaa. Yöt kuluivat unettomina, kun hän yritti löytää vastauksia. Pian hän huomasi yhteyden: jokainen kuollut oli saanut saman uuden lääkityksen, jota oli hiljattain alettu käyttää terveyskeskuksessa.
Anna tutki lääkkeen taustatietoja ja huomasi, että se oli vasta äskettäin hyväksytty markkinoille. Hän otti yhteyttä lääkkeen valmistajaan, mutta sai vain ympäripyöreitä vastauksia. Epäilykset kasvoivat, ja Anna päätti itse testata lääkettä eristetyssä ympäristössä.
Eräänä yönä, kun terveyskeskus oli hiljainen, Anna teki kokeensa. Hän havaitsi nopeasti, että lääke reagoi vaarallisesti tiettyjen potilaiden aineenvaihdunnan kanssa, mikä aiheutti sydämenpysähdyksiä. Anna tiesi, että hänen oli toimittava nopeasti estääkseen lisäkuolemat.
Seuraavana päivänä hän kutsui koolle kylän asukkaat ja terveydenhuollon henkilökunnan. Hän kertoi heille havaintonsa ja vaati lääkkeen käytön välitöntä lopettamista. Kyläläiset olivat järkyttyneitä, mutta samalla helpottuneita. Salaperäisten kuolemien syy oli vihdoin paljastettu.
Lääkkeen käyttö lopetettiin, ja terveyskeskus alkoi toipua kokemastaan kriisistä. Anna Mäkisestä tuli kylän sankari, ja hänen peräänantamaton työnsä muistutti kaikkia siitä, kuinka tärkeää oli kyseenalaistaa ja tutkia epäilyttävät asiat.
Vaikka salaperäiset kuolemat olivat jättäneet jälkensä kylään, ihmiset oppivat luottamaan jälleen terveydenhuoltoonsa. Ja kun kevät vihdoin saapui ja aurinko alkoi sulattaa lumipeitettä, kylä heräsi uuteen toivoon ja elämään.