Sinivuokkojen sairaala sijaitsi rauhallisella maaseudulla, kaukana kaupungin hälinästä. Se oli tunnettu kauniista puutarhastaan, jossa sinivuokot kukkivat keväisin sinisenä mattona. Sairaala oli ollut toiminnassa vuosikymmeniä, ja sen maine oli aina ollut moitteeton. Viime aikoina siellä oli kuitenkin tapahtunut jotain kummallista.
Kaikki alkoi eräänä keväisenä iltana, kun sairaalan pitkäaikainen potilas, rouva Lehtinen, löydettiin menehtyneenä huoneestaan. Vaikka hän oli ollut heikossa kunnossa, kuolema tuli yllättäen. Lääkärit olivat hämmentyneitä, sillä mikään ei viitannut luonnolliseen syyhyn.
Seuraavien viikkojen aikana useampi potilas menehtyi yhtä yllättäen. Henkilökunta alkoi kuiskia keskenään sairaalan käytävillä, ja huhut salaperäisestä sairaudesta levisivät nopeasti. Jotkut uskoivat, että sairaalan vanhat seinät kätkivät synkän salaisuuden.
Sairaalan johtaja, tohtori Kallio, päätti kutsua paikalle tunnetun tutkijan, professori Rantasen, selvittämään tapausten taustoja. Professori Rantanen oli erikoistunut lääketieteellisiin mysteereihin, ja hänen asiantuntemuksensa oli laajalti arvostettua.
Professori saapui Sinivuokkojen sairaalaan ja ryhtyi heti tutkimuksiin. Hän haastatteli henkilökuntaa ja kävi läpi potilaiden sairauskertomukset. Lisäksi hän tutki sairaalan ympäristöä ja teki lukuisia laboratoriokokeita. Päivien kuluessa hän alkoi saada käsityksen siitä, mitä oli tapahtunut.
Lopulta, eräänä myöhäisenä iltana, professori Rantanen kutsui tohtori Kallion ja muun henkilökunnan kokoushuoneeseen. Hän kertoi löytäneensä syyn salaperäisille kuolemantapauksille. Kyseessä ei ollutkaan sairaus, vaan sairaalan ilmanvaihtojärjestelmässä oli vakava vika. Se oli vuosien saatossa kerännyt vaarallista homeitiötä, joka oli päässyt leviämään potilashuoneisiin.
Professori Rantasen paljastus sai aikaan helpotuksen huokauksen. Sairaalan henkilökunta ryhtyi välittömästi korjaustöihin, ja uudet ilmanpuhdistimet asennettiin. Sinivuokkojen sairaalan potilaat olivat jälleen turvassa.
Kevät saapui, ja sinivuokot alkoivat kukkia puutarhassa. Sairaalan maine palautui entiselleen, ja potilaat saivat jatkaa toipumistaan rauhallisessa ympäristössä. Professori Rantanen palasi kotiinsa, tyytyväisenä siitä, että oli jälleen onnistunut ratkaisemaan yhden lääketieteen mysteerin.