Tohtori Lehtinen oli tunnettu hahmo pienessä suomalaisessa kylässä. Hän oli kylän ainoa lääkäri ja auttoi asukkaita kaikissa terveyshuolissa. Hän oli myös hieman erakkoluonne, eikä juuri osallistunut kylän yhteisiin tapahtumiin. Tämä teki hänestä mysteerin monille.
Eräänä päivänä kylässä alkoi kiertää huhu, että tohtori Lehtisen jääkaapista kuului outoja ääniä. Naapuri, rouva Kallio, väitti kuulleensa jääkaapin surisevan ja vikisevän keskellä yötä, ikään kuin siellä olisi ollut jotain elävää. Vaikka useimmat kyläläiset pitivät tätä vain hömpötyksenä, muutamat alkoivat miettiä, olisiko tohtorilla jotain salattavaa.
Eräänä iltana, kun tohtori oli matkoilla, hänen talonsa ovi jäi vahingossa auki. Rouva Kallio, joka oli utelias luonteeltaan, päätti kurkata sisään. Jääkaapin luokse päästyään hän huomasi, että se oli lukittu. Tämä vain lisäsi hänen uteliaisuuttaan.
Kyläläiset päättivät ilmoittaa asiasta poliisille, ja pian tutkinta aloitettiin. Poliisi saapui tohtorin talolle, ja heidän onnistui avata jääkaappi. Kaikki pidättivät hengitystään odottaessaan, mitä sieltä löytyisi.
Kun jääkaapin ovi vihdoin avautui, paljastui, että siellä oli useita harvinaisia lääketieteellisiä näytteitä ja kokeellisia lääkkeitä. Tohtori Lehtinen oli tehnyt tutkimusta erilaisten sairauksien parissa ja säilyttänyt näytteet jääkaapissaan, jotta ne pysyisivät tuoreina.
Vaikka kyläläiset olivat aluksi epäluuloisia, heille valkeni nopeasti, että tohtorin tarkoitus oli ollut hyvä. Hän oli yrittänyt kehittää uusia hoitomuotoja auttaakseen potilaitaan. Jääkaapista kuuluneet äänet johtuivat yksinkertaisesti vanhasta jäähdytysjärjestelmästä, joka oli alkanut temppuilla.
Tohtori Lehtinen palasi kotiin ja selitti kyläläisille, mitä oli tapahtunut. Hänelle oli tärkeää, että kyläläiset ymmärsivät hänen työnsä merkityksen. Lopulta tohtori ja kyläläiset sopivat, että hän voisi jatkaa tutkimuksiaan, kunhan hän selittäisi avoimesti, mitä teki ja miksi.
Tämä tapahtuma yhdisti kyläläiset entisestään, ja tohtori Lehtinen sai kyläläisten täyden tuen. Jääkaapin salaisuus oli paljastunut, ja se oli lopulta vain osoitus tohtorin omistautumisesta tieteelle ja yhteisölle.