Kuun kirkas valo valaisi hiljaisen metsän, luoden hopeisia varjoja puiden lomaan. Ilta oli lämmin, ja ilma tuoksui kesän kukilta. Järven pinta kimalteli kuin tuhannet pienet timantit, ja sen rannalla seisoi kaksi ystävystä, Emma ja Laura.
He olivat tunteneet toisensa lapsuudesta saakka ja jakaneet lukuisia seikkailuja yhdessä. Tänä iltana he olivat päättäneet viettää yön ulkona, nauttien kesäyön rauhasta ja kuunnellen luonnon ääniä.
Kun he istuivat pehmeällä nurmikolla, Laura katsoi Emmaa silmiin ja sanoi: ”Minulla on sinulle salaisuus, jonka olen halunnut kertoa jo pitkään.”
Emma kohotti kulmiaan uteliaana. ”Mikä se on? Sinähän tiedät, että voit kertoa minulle mitä tahansa.”
Laura epäröi hetken, mutta sitten hän veti syvään henkeä ja aloitti: ”Muistatko sen vanhan majan, jonka löysimme metsän keskeltä viime kesänä?”
Emma nyökkäsi. He olivat löytäneet sen sattumalta, vanhan ja hylätyn, mutta kauniisti sammaloituneen. He olivat päättäneet pitää sen omana pienenä salaisuutenaan.
”Olin siellä eräänä päivänä yksin”, Laura jatkoi. ”Ja löysin jotain yllättävää. Siellä on lattian alla luukku, ja kun avasin sen, löysin vanhan puurasian täynnä kirjeitä ja valokuvia.”
Emma kuunteli hengittämättä. ”Mitä kirjeissä luki? Kuka ne oli kirjoittanut?”
”Kirjeet olivat erään pariskunnan, jotka ilmeisesti olivat salaisesti rakastuneita toisiinsa vuosikymmeniä sitten. He tapasivat siellä majassa ja vaihtoivat kirjeitä. Heidän rakkautensa oli kaunis mutta kielletty, ehkä siksi, että he tulivat eri maailmoista.”
Emma tunsi kylmien väreiden kulkevan selkäänsä pitkin. ”Mitä aiot tehdä niiden kanssa?”
”Olen miettinyt sitä paljon”, Laura myönsi. ”Mutta ajattelin, että voisimme yrittää selvittää, keitä he olivat ja miksi heidän tarinansa jäi kesken. Ehkä heidän jälkeläisensä ovat vielä olemassa, ja voisimme antaa kirjeet heille.”
Emma hymyili lämpimästi. ”Se kuulostaa ihanalta ajatukselta. Voisimme tehdä sen yhdessä.”
He katselivat kuuta, joka oli noussut korkealle taivaalle, ja antoivat hiljaisuuden puhua puolestaan. Ystävyys kuunvalossa oli syventynyt entisestään, ja he tiesivät, että edessä oleva seikkailu tulisi olemaan yksi heidän unohtumattomimmista.
Tänä yönä salaisuus oli paljastunut, mutta samalla se oli tuonut heidän elämäänsä uuden mysteerin, jonka he aikoivat ratkaista yhdessä, käsi kädessä, kuun valossa.